Jääkö Peluuri vaille rahoitusta uuden rahapelilain myötä?
Uusi lisenssimarkkina uhkaa peliongelmista kärsivien tukena toimivaa Peluuri-palvelukokonaisuuden tulevaisuutta. Peluurin palvelupäällikkö Inka Silvennoinen on huolissaan hallituksen esityksestä, jossa rahoitus ongelmapelaamisen suitsimiseen on vajaavainen.
Peluuri on yli 20 vuotta toiminnassa ollut palvelukokonaisuus, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää rahapelaamisen haittoja. Kyseessä on valtakunnallinen palvelu, joka on täysin maksuton ja jonka auttava puhelin ja chat palvelevat asiakkaita arkipäivisin.
Peluurin palvelupäällekkö toi huolensa rahoituksesta esiin Huomenta Suomen lähetyksessä torstaina 8.5, jossa keskusteltiin tulevasta lisenssimarkkinasta.
Rahoitus puuttuu vielä suunnitelmasta
Peluurin toimintaa on aikaisemmin rahoitettu Veikkauksen tuotoista, mutta tilanne tulee muuttumaan uuden lisenssijärjetelmän myötä. Kuitenkin jo vuonna 2024 voimaan on astunut laki, jonka ansiosta voitot maksetaan suoraan valtiolle eikä niitä kohdenneta erilaisiin palveluihin Veikkauksen toimesta.
Uuden lisenssijärjestelmän astuessa voimaan rahoitusmalli tulee muuttumaan entisestään. Juuri tähän epäselvyyteen puututtiin Huomenta Suomessa, sillä uudessa julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2026-2029 rahoitusta ei ole erikseen määritelty. Suunnitelmaan on kuitenkin kirjattu, että rahapelihaittojen tutkimukseen, ehkäisyyn ja arviointiin tullaan määräämään 2,8 miljoonaa euroa vuodessa, joka kohdistuisi pääasiallisesti THL:n toimintaan.
Peluurin kaltaisille organisaatioille ei kuitenkaan ole korvamerkitty erillistä summaa, mikä huolettaa Inka Silvennoista.
”Lakiesityksestä löytyy kohta, jossa tätä Veikkauksen tuotosta rahoitettua toimintaa siirretään rahoitettavaksi valtion budjetista. Nyt näyttää sille, että tälle kokonaisuudelle on uudessa kehyksessä nolla euroa”, Silvennoinen kommentoi MTV:lle. ”Jos rahoitusta ei ole, toiminnot joudutaan ajamaan alas.”
Mallia Virosta ja Pohjoismaista - peliestojärjestelmä ja tiukka verotus
Huolimatta Peluurin huolesta, ongelmapelaamisen ehkäisy tuskin tulee jäämään uuden rahapelilain jalkoihin. Veikkauksen jättämää aukkoa tullaan paikkaamaan uuden lisenssin alla toimivien kasinoiden verotuksessa, joka tulee todennäköisesti olemaan linjassa muiden Pohjoismaiden kanssa.
Esimerkiksi Ruotsissa peliyhtiöt maksavat voitoista 18% suuruisen veron ja Tanskassa 28%. Virossa puolestaan veroja maksetaan 6% kaikista pelaajien tekemistä panostuksista. Ruotsissa uhkapelaamisen verotus kerrytti valtion kassaa vuonna 2024 jopa 2,5 miljardin euron edestä, joten Suomessa voidaan helposti päästä jopa miljardituloihin. Tästä saadaan helposti katettua arvioitu 6 miljoonan euron summa, joka vaaditaan peliongelmien suitsimiseen ja erilaisten organisaatioiden rahoitukseen.
Uusi lisenssi tuo mukanaan myös peliestojärjestelmän, jonka avulla pelaaja voi samanaikaisesti sulkea tilinsä kaikilta Suomen lisenssin alla toimivilta kasinoilta sekä estää uusien tilien avaamisen. Kyseisen rekisteri on käytössä esimerkiksi Virossa, jossa paikallinen uutiskanava ERR uutisoi 8.5.2025, että tilin omatoimisesti sulkeneiden pelaajien määrä on noussut 19 000 kappaleeseen verrattuna viiden vuoden takaiseen 14 000.
Jähtäväksi nää myös se, tullaanko lisenssimarkkinan yhteyteen perustumaan oma peliongelmiin puuttuva elin, joka tekisi Peluurin kaltaiset organisaatiot tarpeettomiksi.