Historian ensimmäisessä suomalaisessa rahapelikonferenssissa keskusteltiin tulevan lisenssimallin suuntaviivoista. Samalla selvisi, että prosessi etenee aiottua verkkaisemmin.
Kotimaiset ja kansainväliset rahapelialan vaikuttajat ja sidosryhmät kokoontuivat ensimmäistä kertaa yhteiseen konferenssiin Helsingin Kalastajatorpalle syyskuun 14. ja 15. päivänä. Kaksipäiväisessä tilaisuudessa nousi esiin mielenkiintoisia yksityiskohtia sekä näkökulmia tulevaan lisenssimalliin liittyen.
Vuoden viivästys horisontissa
Kenties mielenkiintoisin uutinen kuultiin kansanedustaja Sinuhe Wallinheimon (kok.) suulla. Rahapeliuudistuksen poliittisen valmistelun vetojuhta kertoi, että raskaat hallitusneuvottelut ja hallitusohjelman muodostaminen ovat vieneet aikaa uuden arpajaislain etenemiseltä.
Uusimpien arvioiden mukaan alun perin vuoden 2026 alkuun suunniteltu lisenssimarkkinan avaaminen olisi siirtymässä näillä näkymin ainakin vuoden 2027 alkuun. Sisäministeriö ei ole vielä ehtinyt aloittamaan vaadittavaa valmistelutyötä, joten todennäköisesti vaadittavat lakimuutokset ja säädökset eivät ehdi valmistumaan tavoiteaikaan mennessä.
Lisenssimallille vahva tuki kaikilta toimijoilta
Tilaisuuden perusteella kaavailtu lisenssimalli nauttii edelleen suurta kannatusta rahapelialan osapuolten keskuudessa. Sekä operaattorit, pelinvalmistajat, maksuvälittäjät, mainostajat ja lainsäätäjät olivat kaikki suurilta osin yhtä mieltä muutoksen tarpeellisuudesta.
Monopoliasemassa olevan Veikkauksen markkinaosuus on jo laskenut alle 50% netissä pelattavissa rahapeleissä, joten nykyisen mallin katsottiin olevan jo tarkoitusperiensä vastainen. Osallistujien puheenvuoroissa korostettiin muutoksen tarpeellisuutta ja kiireellisyyttä, ettei harmaan markkinan pelaaminen ehtisi liiaksi yleistyä siirtymäajan venyessä.
Verotus ja markkinointirajoitukset ulkomaisten peliyhtiöiden huolena
Useat tahot nostivat esiin uuden lisenssimarkkinan raamien yksityiskohtien merkityksen. Suomalaisen pelilisenssin tulee olla houkutteleva ulkopuolisille toimijoille, jotta ne ylipäätään kiinnostuvat uudesta säädellystä lisenssimarkkinasta. Tässä ei olla onnistuttu täydellisesti vertailumaissa, kuten Ruotsissa ja Alankomaissa, joiden edustajia kuultiin konferenssissa.
Liian korkealla verotuksella ja tiukalla markkinointirajoituksella voi olla jopa luotaan työntävä efekti. Mikäli taas Suomi ei onnistu houkuttelemaan riittävästi lisenssin hankkivia operaattoreita, on vaarana pelaamisen siirtyminen entistä vahvemmin säädellyn kanavan ulkopuolisten palveluntarjoajien syliin.
Lääkkeeksi tähän ehdotettiin sopivan matalaa rahapeliveroastetta, vastuullista mutta sallivaa mainontaa, pelaamisen vahvaa kanavointia ja asennevaikuttamista lisensoimattomien operaattoreiden tuotteita kohtaan.
Rahapelilain uudistus ei valmistune ajallaan
Historian ensimmäisessä suomalaisessa rahapelikonferenssissa keskusteltiin tulevan lisenssimallin suuntaviivoista. Samalla selvisi, että prosessi etenee aiottua verkkaisemmin.
Kotimaiset ja kansainväliset rahapelialan vaikuttajat ja sidosryhmät kokoontuivat ensimmäistä kertaa yhteiseen konferenssiin Helsingin Kalastajatorpalle syyskuun 14. ja 15. päivänä. Kaksipäiväisessä tilaisuudessa nousi esiin mielenkiintoisia yksityiskohtia sekä näkökulmia tulevaan lisenssimalliin liittyen.
Vuoden viivästys horisontissa
Kenties mielenkiintoisin uutinen kuultiin kansanedustaja Sinuhe Wallinheimon (kok.) suulla. Rahapeliuudistuksen poliittisen valmistelun vetojuhta kertoi, että raskaat hallitusneuvottelut ja hallitusohjelman muodostaminen ovat vieneet aikaa uuden arpajaislain etenemiseltä.
Uusimpien arvioiden mukaan alun perin vuoden 2026 alkuun suunniteltu lisenssimarkkinan avaaminen olisi siirtymässä näillä näkymin ainakin vuoden 2027 alkuun. Sisäministeriö ei ole vielä ehtinyt aloittamaan vaadittavaa valmistelutyötä, joten todennäköisesti vaadittavat lakimuutokset ja säädökset eivät ehdi valmistumaan tavoiteaikaan mennessä.
Lisenssimallille vahva tuki kaikilta toimijoilta
Tilaisuuden perusteella kaavailtu lisenssimalli nauttii edelleen suurta kannatusta rahapelialan osapuolten keskuudessa. Sekä operaattorit, pelinvalmistajat, maksuvälittäjät, mainostajat ja lainsäätäjät olivat kaikki suurilta osin yhtä mieltä muutoksen tarpeellisuudesta.
Monopoliasemassa olevan Veikkauksen markkinaosuus on jo laskenut alle 50% netissä pelattavissa rahapeleissä, joten nykyisen mallin katsottiin olevan jo tarkoitusperiensä vastainen. Osallistujien puheenvuoroissa korostettiin muutoksen tarpeellisuutta ja kiireellisyyttä, ettei harmaan markkinan pelaaminen ehtisi liiaksi yleistyä siirtymäajan venyessä.
Verotus ja markkinointirajoitukset ulkomaisten peliyhtiöiden huolena
Useat tahot nostivat esiin uuden lisenssimarkkinan raamien yksityiskohtien merkityksen. Suomalaisen pelilisenssin tulee olla houkutteleva ulkopuolisille toimijoille, jotta ne ylipäätään kiinnostuvat uudesta säädellystä lisenssimarkkinasta. Tässä ei olla onnistuttu täydellisesti vertailumaissa, kuten Ruotsissa ja Alankomaissa, joiden edustajia kuultiin konferenssissa.
Liian korkealla verotuksella ja tiukalla markkinointirajoituksella voi olla jopa luotaan työntävä efekti. Mikäli taas Suomi ei onnistu houkuttelemaan riittävästi lisenssin hankkivia operaattoreita, on vaarana pelaamisen siirtyminen entistä vahvemmin säädellyn kanavan ulkopuolisten palveluntarjoajien syliin.
Lääkkeeksi tähän ehdotettiin sopivan matalaa rahapeliveroastetta, vastuullista mutta sallivaa mainontaa, pelaamisen vahvaa kanavointia ja asennevaikuttamista lisensoimattomien operaattoreiden tuotteita kohtaan.